Lainasin jokin aika sitten kirjastosta Susanna Välimäen Syötävät sävelet – Vieraana säveltäjien pöydissä (Kirjapaja, 2017). Päädyin matkaamaan ajassa taaksepäin, siirtymään ruokapöydästä toiseen siinä kuin ihmettelemään matkaeväitä. Ja niistä eväistä. Että jos suomalaiset ovat pakanneet laukkuunsa ruisleipää ulkomaille suunnatessa, niin arvatkaas mitä teki Giuseppe Verdi (1813-1901) suunnatessaan muutaman kuukauden työreissulle Pietariin? Lastasi junavaunullisen täyteen parmankinkkuja, parmesaania, riisiä, pastaa…