Ruokabloggaus on hautunut mielen sopukoissa jo jonkin aikaa. Toteutuksen tasolle päästiin lopulta, kun havahduin metsästäväni raparperimarinadin reseptiä Facebookista. Reseptejä on nimittäin kertynyt Facebook-sivulleni useampi, sillä ystävilläni on tapana kysellä reseptieni perään. Mutta eihän Facebook keittokirja ole, joten raparperimarinadin perässä päädyin selaamaan päivityksiäni edestakaisin, kunnes lopulta äkkäsin reseptin – neljän vuoden takaa, kommenttien seasta. Se oli viimeinen niitti, joten tässä sitä ollaan: Vispilän viemää saa luvan jatkossa säilöä reseptini.

Tervetuloa, tämä keittokirja on aina auki.