Sen seitsemää sorttia

Erityisesti kesä on lukuisten salaattien aikaa. Vaan tiesittekö, että ensimmäinen salaattikirja, eräänlainen oman aikansa Satokausikalenteri, julkaistiin yli 300 vuotta sitten?

Kahvipöydän tarjoilua saatetaan luonnehtia kertomalla kuinka tarjolla oli sen seitsemää sorttia. Vaan kuinka mieluusti näkisin sen seitsemän sortin salaattibuffetpöytiä! Salaatti on nimittäin paljon enemmän kuin mitä moni suomalainen lounaspaikka tuntuu ajattelevan. Siis muuta kuin esimerkiksi jäävuorisalaattia porkkanaraasteella, säilykeananaksella ja sinappisella salaatinkastikkeella. Vaan ehkäpä tarkoituksena on, ettei salaattipöydän tule olla turhan houkutteleva, jotta vähempikin riittää.

Salaatteja joka lähtöön!

Salaatteja tehdessä on lähinnä mielikuvitus rajana. Ja jos ne rajat tulevat itsellä turhakin pian vastaan, vinkkejä on kyllä saatavilla. Esimerkiksi internetin pohjaton reseptivarasto tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja.

Ja siis mistä kaikista aineksista, eri tavoin maustettuna ja työstettynä voikaan salaattinsa työstää! Lista vaihtoehdoista ja erilaisista variaatioista on jokseenkin loputon. Saisiko olla esimerkiksi jotain juustoa, paahdettuja paprikoita, savustettua punajuurta, marinoituja punasipuleita, siemeniä, pähkinöitä tai kenties hedelmiä… sinne salaatinlehtien sekaan? Ja tarvitaanko niitä salaatinlehtiä? Ei välttämättä.

vispilänviemää_salaatti

Eilen väsäsin lounaaksi herkullista savulohi-perunasalaattia basilika-avokadokastikkeella. Tänään kastikkeen tähteet maustoivat kuvan salaatin pastan ja broilerin (ohje alla). Huomiseksi taitaa olla luvassa jotain vesimelonista…

Tutustu myös muihin tässä blogissa julkaistuihin salaatteihin.

Ja se ensimmäinen salaattikirja…

Brittiläinen John Evelyn (1620-1706) oli kirjailija ja puutarhuri, joka julkaisi muun muassa Acetaria: A Discourse on Sallets -kirjan (vuonna 1699) innostaakseen ihmisiä käyttämään puutarhan antimia kertomalla esimerkiksi mihin aikaan vuodesta hyödyntää mitäkin.

Vaan internetistä löytyviä kirjan sivuja selaamalla ei voi kuin todeta, että annetuilla ohjeilla menisi ainakin itseltä sormi suuhun. Vai miltä kuulostaa esimerkiksi maustekurkkujen ohje, jossa kerrotaan työvaiheet, mutta ei hiiskutakaan esimerkiksi muskottipähkinän ja inkiväärin määrästä.

Ja kyllä huomaa, ettei kyseessä ole suomalainen opus. Nimittäin 1600-luvun lopun Suomessa tuskin tiedettiin mitään mangoista. Brittien imperiumissa tilanne oli kuitenkin toinen; maahantuodut mangot huomioitiin useammassa kuin yhdessä reseptissä.


Basilika-avokadokastikkeen maustama
PASTA-KANASALAATTI (2:lle)

2 ½ dl (kierre)pastaa
2 broilerin paistettua fileetä
3-4 rkl basilika-avokadokastiketta
(Loraus sitruunan mehua)
4 kourallista salaattisekoitusta
2-3 nektariinia siivuina tai paloina
½-1 punasipuli ohuina siivuina

  1. Keitä pasta pussin ohjeen mukaan. Anna pastan jäähtyä.
  2. Paista broilerin fileet pannulla. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Pilko kuutioiksi ja anna jäähtyä hetki.
  3. Sekoita kulhossa pastat, broileripalat ja basilika-avokadokastike. Tarkista maku. Lisää halutessasi hieman sitruunan mehua. Jos syömisellä ei ole kiire, anna makujen tekeytyä jääkaapissa.
  4. Lisää huuhdeltu salaattisekoitus sekä nektariinit ja punasipulit. Sekoita ja tarjoile.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s