Muistan vieläkin sen kesäisen aamun ukkilassa, kun savolaisen rintamamiestalon pihamaalta poimimani mansikat asettuivat ruisleivän, juuston ja kurkun seuraksi. Se oli siinä, täydellinen kesäpäivän aamiainen, johon olen palanut kesä toisensa jälkeen.

Kuinka jotkut ruokamuistot ovatkaan niin eläviä! Se taisi olla peruskoulua edeltävä kesä ukkilassa, kun kipaisin juuri ennen aamiaista pihan mansikkamaalle poimimaan tuoreita mansikoita. Varpaisillani, yön jälkeisen kasteen jaloissani aistien.

Muistan, kuinka sisälle tultuani istahdin keittiön pirttipöydän ääreen. Haistelin savolaista ruisleipää. Voitelin leipäsiivun huoneenlämpöisellä voilla. Höyläsin Edamia. Asettelin kurkkuviipaleet juustosiivujen päälle – ja päätin vielä lopuksi leikata mansikan siivuja muutoin valmiin voileivän päälle. Niistä juuri äsken poimituista. Täydellistä!

Nyt käsillä ei ollut savolaista ruisleipää, joten piti tyytyä siihen mitä oli. Savolainen ruisleipä on tässä yhteydessä kuitenkin parasta – tai ainakin sellaista kuin silloin lapsena…

Tutustu myös muihin kesään sopiviin (aamiais)herkkuihin.