Kuin kieltolain aikaan

on

Jos syksyn omenasadon seurauksena nurkkiin on kertynyt omenamehua litra jos toinenkin, tässä vinkki mocktailiin, jota tiettävästi tarjottiin Helsingin rautatieaseman ravintolan avajaisissa vuonna 1922.

Ja koska tuolloin elettiin kieltolain (1919-1932) keskellä, kuohuviini korvattiin alkoholittomalla omenaboolilla, johon käytettiin muutamaa vuotta aiemmin markkinoille tullutta Pommacia. Juomahan kun oli alkujaankin suunniteltu alkoholittoman viinin korvikkeeksi.

Omenabooli

Boolissa omenamehua ja Pommacia täydentää aprikoosinektari. Lopputuloksena on juoma, jonka maku ja väri istuvat loistavasti syksyn keskelle. Vaan tiesittekö, että Pommacin nimi tulee sanoista ”pommery” ja ”cognac”, jotka viittaavat sampanjaan ja tammitynnyrikypsennykseen?


Alkoholiton
OMENABOOLI

1 litra omenamehua
1 litra Pommacia
2 dl aprikoosinektaria*
jäitä

*Soseutin hedelmät säilykepurkista. Kokeile halutessasi aprikoosin sijasta persikkaa.

  1. Kaada omenamehu ja aprikoosinektari boolimaljaan ja sekoita.
  2. Lisää jäät ja Pommac juuri ennen tarjoilua.

Helsinkiläisten Alphyddan

Ravintoloitsija Nikolai Noschis oli saanut kokemusta ravintolamaailmasta jo ennen Helsingin rautatieaseman ravintolan perustamista. Esimerkiksi 1800- ja 1900-luvun taitteen suosikkiravintolaa, Alphyddania, Nikolai johti yhdessä veljensä Wilhelmin kanssa.

vispila%cc%88nviema%cc%88a%cc%88_omenabooli3

Kulttuurihistoriallisessa keittokirjasta* löytyy kuva postikortista, jossa Alphyddan komeilee.

Itse Alphyddan (Ravintola Alppila) sijaitsi hankalan matkan päässä Alppilassa, nykyisen Eläintarhan puolella. Kerrotaankin, että esimerkiksi keisari Aleksanteri II saapui ravintolaan Pohjoisrannasta Töölönlahden rantaan purjehtien. Rannasta matka oli jatkunut vielä hevoskyydillä. Ravintolassa ei toisin sanoen pistäydytty, vaan sinne tehtiin ennemminkin koko päivän kestäviä huviretkiä. Tarjolla oli esimerkiksi elävää musiikkia, keilailua, naamiaisia siinä kuin ilotulitusta. Sittemmin ravintola paloi, pariinkin otteeseen, mutta Alppilan kulmat vetävät edelleen väkeä, kiitos vuonna 1950 perustetun Linnanmäen huvipuiston.


*Aartomaa, U., Grönholm K., Tamminen M. 2001: Kulttuurihistoriallinen keittokirja.


 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s