Pottua pöytään

on

Herkullinen ateria helposti ja nopeasti. Vaan tiesittekö, että peruna saapui Suomeen eräänlaisena sotasaaliina? Näin perunaviikon kunniaksi sana jos toinenkin perunasta ja sen historiasta.

”Peruna on pyöreä, peruna on soikea. Peruna ruoka ihan oikea…”, alkoi soida päässäni, kun kuulin että tällä viikolla (vko 7) vietetään perunaviikkoa. Peruna onkin ollut tällä viikolla monin tavoin esillä. Esimerkiksi Yle uutisoi siitä, kuinka ”peruna on todellista ilmastoruokaa”.

Peruna on kaiken kaikkiaan ravintorikasta, kevyttä, lisäaineetonta, rasvatonta, maidotonta, gluteenitonta ja lisäksi halpaa, kotimaista ja ekologista ruokaa. Peruna toisin sanoen peittoaa esimerkiksi pastan ja riisin mennen tullen on sitten kyse hiilijalanjäljestä tai ravintoarvoista. Lisäksi perunalajikkeita on enemmän kuin uskoisi: Suomessa noin 50.

Hyljeksitty ja unohdettu

Viime vuosikymmenien aikana suomalaiseen ruokavalioon oleellisesti kuulunut peruna on jäänyt entistä enemmän esimerkiksi pastan ja riisin jalkoihin; perunaa syödään nykyään jopa lähes 70 prosenttia vähemmän kuin 1950-luvulla.

Mutta ei ole perunalla ollut helppoa ennenkään. Esimerkiksi Bill Brysonin kirjassa Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona kerrotaan seuraavaa: Maataloustyöntekijät 1800-luvun Skotlannissa pitivät itseään onnekkaina, kun eivät joutuneet syömään perunaa. Perunaa kun pidettiin epäterveellisenä. Papit saattoivat tuohon aikaan jopa puhua perunaa vastaa, sillä sitä ei mainittu Raamatussa.

Vuonna 1861 julkaistussa ja suuren suosion saaneessa The Book of Household Management -kirjassa Isabella Beetonin mielestä perunat olivat ”epäilyttäviä”, sillä ”hyvin monet ovat huumausainetta, ja monet ovat vahingollisia.” Tosin samaisen rouvan mukaan useilla ruoilla oli kohtalokkaat seuraukset, esimerkiksi tomaatista kypsennyksen yhteydessä nouseva höyry oli hänen mielestään ”niin vahvaa, että se saa aikaan huimausta ja oksentamista.”

Kuin sotasaalis konsanaan

Suomeen peruna saapui tiettävästi 1730-luvulla saksalaisten seppien mukana, mutta perunan käyttö yleistyi vasta Pommerin sodan (1757-1762) aikoihin, kun suomalaiset toivat kotiin palatessaan siemenperunoita torpilleen kasvatettavaksi. Suomalaiset olivat toisin sanoen olleet isäntämaataan puolustamassa, kun Ruotsin ja Preussin kuningaskunnat kiistelivät alueesta nykyisen Puolan alueella, aivan Itämeren rannalla.

Vaan miksikö kutsumme perunaa perunaksi? Vastaus liittyy niin perunan muotoon kuin lainasanaan. Perunaa kutsuttiin mm. maapäärynäksi, ja koska päärynä on ruotsiksi päron, muuntui sana suomalaisten suussa perunaksi.

Kalapalat ja perunat uuniin puoleksi tunniksi ja se onkin melkein siinä.

Helppoa ja nopeaa

Mutta tämän päivän annokseen: onnistuu vähemmilläkin taidoilla ja välineillä noin puolessa tunnissa.

SITRUUNAKALA JA YRTTIPOTUT (4:lle)

Aika: 10 + 20 min.

Sitruunakala:
400-500 g kirjolohta
½ tl suolaa
½ til mustapippuria
4-8 sitruunasiivua

Yrttipotut:
600-800 g perunoita pieninä lohkoina
1-2 rkl oliiviöljyä
1 rkl rosmariinia
1 rkl oreganoa
½ tl suolaa
½ tl mustapippurirouhetta
1 rkl tillisilppua (paiston jälkeen

Kastike:
½ dl kreikkalaista jogurttia
½ dl majoneesia*
⅛ tl piparjuurta tai wasabia**
1 rkl sitruunamehua
½ dl tilliä silputtuna
2-3 rkl punasipulia hienona silppuna
¼ tl suola
¼ tl mustapippurirouhetta

*Voit myös käyttää pelkkää kreikkalaista jogurttia.
**Lisää varovasti ja maista.

  1. Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen.
  2. Huuhtele perunat ja pilko pieniksi lohkoiksi. Sekoita joukkoon öljy ja mausteet.
  3. Leikkaa kala neljään palaan ja aseta pellille. Mausta suolalla ja pippurilla sekä aseta sitruunasiivut päälle.
  4. Lisää perunalohkot kalapalojen ympärille.
  5. Paista uunin keskiosassa noin 20 minuuttia.
  6. Sekoita kastikeainekset. Lisää piparjuurta tai wasabia varovasti, maistellen.
  7. Sekoita tillisilppu perunalohkojen sekaan.
  8. Tarjoile mieleisesi lisukesalaatin kanssa.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.